sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Hakkaa portobelloa rauhoittuaksesi


Lauantai. Ensimmäinen blogipäivitys takana, toivottavasti lukematon määrä edessä päin. Alkuinnostuksen kourissa tuli pissittyä lähes housuun ja ensimmäinen setti tuli kirjoitettua melkoisessa tunnekuohussa luxemburgilaisen valkkarin antaessa energiajuomajätin sloganin mukaisesti siivet. Vauhdilla mentiin ja muutama mutka tuli oikaistua. Teksti(t) täynnät typoja ja ensimmäisen setin loppufiilistelyt jäivät uupumaan kokonaan. Jatkossa sitten pitäisi jokaisen annoskokonaisuuden lopusta löytyä omat fiilikset ruoasta, viinistä, onnistumisista ja mokailuista. Oppia ikä kaikki, jos näitä latteuksia haluaa viljellä.

Alkuhuumassa tekee mieli päivittää blogia samoin tein. Päätän tänäänkin kohtuullistaa kolmellakympillä. Onko useampi kerta viikossa enää kohtuullista, se on jokaisen päätettävissä. Illalla on erään hienon yhdistyksen kevätkokous ja ilta tullee menemään kohtuu riehakkaasti, joten miksi ei alottaisi samoin tein päivällä? Etupainotteiset on aina paremmat kuin takapainotteiset. Idea paranee muistaessani lupautuneeni vetämään mekon päälle, laittamaan huulet töttörölle ja poseeraamaan lehteä varten. Aikaa ei ole paljoa käytettävissä, reilut kaksi tuntia. Kesäpäivälle sopii kuohuviini, joten Alkoon mars. Viinin täytyy olla kylmässä, koska aikaa viilentämiseen ei ole. Omistan muutaman sampanjacoolerin, mutta ne kaverin luona edelliseltä keikalta. Alkon valmiiksi viilennettyjen pullojen valikoima on suppea, eikä oikein miellyttävää seuraa löydy. Nappaan lämpimästä puolitutun australialaisen, Carrington Vintage Brutin, ja päätän viilentää sen vastoin sääntöjä pakkasessa. Puristit ovat kertoneet tämän brutaalin, mutta nopean viilennysmetodin säikäyttävän viinin. Puristit puristelkoot kiviään, on sitä ennenkin näin tehty. Nyt tälle vaan sovittamaan sopiva sapuska. Rahaa jäljellä tasan 20 euroa ja jotain kohtuullisen kevyttä tekisi mieli. 

Chevregratinoidut portobellot soittavat kelloa. Satuin jokin aika sitten näkemään hyvän näköisiä portobelloja jonkun marketin vihannespuolella. Reseptin olen aikanaan bongannut Mestareiden vieraana -kirjasta. Chevren voisi hakea hallista, samalla voisi ottaa kylmäsavustettua villisikaa salaattiin. Salaattia, taas. Kesä, karppaus, jne. Lupaan suunnan muuttuvan piakkoin. Paljonko melonit maksaa? Sopisi villisian kanssa. Saavun hallille. Kalakaupan täti moikkaa ja pahoittelee hallin olevan jo kiinni. Vartin kärjestä, kuten tavallista. Suuntaan seudun isoimpaan automarkettiin ja mietin villisian korvaajaa. Näen jo valmiiksi mustaa saapuessani helvetin esikartanon pihaan.

Vihaan suurmarketteja, todella vihaan. Susirajalla ei vain ole oikein vaihtoehtoja. Tai on, mutta ei täällä perusmarketeista löydä välttämättä luomusitruunoita, juuri nyt kaipaamiani portobelloja tai fiksussa kondiksessa olevia parsoja parsakaudella. Suurin ero on juuri hedelmä- ja vihannesvalikoimissa, tosin melko usein paikalliset automarkettihelvetit tuottavat samanlaisen pettymyksen. Pahimmillaan täällä saa metsästää kaupungin kaikki kaupat lävitse jonkun lähes perus raaka-aineen perässä ja joka paikassa pyöritellään silmiä ja myydään ”ei oota”.

Onnekseni löydän ihan hyväkuntoisia portobelloja. Kyytiin vielä pari paprikaa ja boksi rucolaa täytteeseen. Salaatteja valitessa vetää surulliseksi. Suurin osa näyttää siltä, että niiden päälle olisi istuttu. Vähiten kärsimystä nähneet yksilöt löytyvät lollorosso ja romaine -ruukuista. Rahaa pitäisi olla sen verran käytössä, että nappaan molemmat salaatin pohjiksi. Kesällä melonit ovat halpoja, joten pienin Piele De Sapo kainaloon. Kylmäsavustetun villisian missaaminen harmittaa edelleen. Vastaavaa härkää muoviboksissa, tulin kylän siihen automarkettiin, jossa ei ole kunnollista liha- tai leikkeletiskiä. Toinen autohelvetti olisi ollut vielä kauempana. Kassajonossa ynnäilen, paljonko ostoksista tulee suunnilleen. Viitisentoista euroa. Se helvetin chevre! Vaellan lastenvaateosastojen ja siivoustarvikeviidakon lävitse juustohyllylle ja nappaan ensimmäisen vastaan tulevan chevrepaketin.

Kauppareissussa tuhrautuu tunti. Carrington ensitöiksi pakkaseen. Täytetyt porttobellot ovat kohtuullisen nopea valmistaa. Uuni päälle, tarvittavat jutut silpuksi. Sienet täytteineen uuniin. Sieniä täyttäessä huomaan napanneeni väärän pötkylän juustohyllyltä, tuorejuustoa. Toimii tämäkin, mutta itse olisin kaivannut kypsytetyn version. Puolet rucolasta jää öljyä varten. Salaatti kasaan ja ruoka on redi. Kaikkineen aikaan menee reilu puolisen tuntia. Viini on jäähtynyt ja natsaa hyvin setin kanssa. Varsinkin vuohenjuuston kanssa solmii makukombinaation, josta tulee mieleen metsän aluskasvillisuus, saniaiset, sammalet. Siis hyvällä tavalla. Portobellot toimivat, kuten aina. Tuttu resepti ja aina hyväksi todettu. Salaatti, no ei ole mikään ihmeellinen, mutta maistuva. Meloni ja härkä komboavat tietysti. Yllätys on kuinka hyvin rucolaöljy natsaa kylmäsavuhärän kanssa, öljy oli enemmänkin tarkoitettu sienen kanssa.

On hemmetinmoinen nälkä, tulee osittain ahmittua. Taito, joka opetetaan jokaiselle suomalaiselle kouluruokailun yhteydessä. Lautanen ruokaa ja pahimmillaan aikaa alle kymmenen minuuttia lapioida safka naamaan. Nauti siinä sitten. Tästä setistä jää vähän sama fiilis. Kiire, kiire, kiire. Ruoan kanssa ei saisi koskaan olla kiire. Tämä ei ole sitä miksi tätä blogia rupesin pitämään. Ensi kerran suunnittelen. Huolella.

Ostokset:

Carrington Vintage Brut 9,99€
Piele De Sapo -meloni 2,63€
Lollorossosalaatti 1,65€
Romainesalaatti 1,39€
Vuohenjuusto 2,52€
Hereford kylmäsavuhärkä 2,99€
Paprika punainen 1,29€
Paprika keltainen 0,39€
Rucola 1,39€
Portobelle champ 4,31€
Muovikassi 0,17€

Yht. 28,72

Kahdelle on vähän ikävä ostaa kustannustehokkaasti raaka-aineita, kun tarkoitus on tehdä yksi ateria. Näistäkin jäi seuraavalle päivälle härkää, melonia ja salaatteja. Samoin valmiita portobelloja valmistui viisi kappaletta, joista aterioitiin kerralla neljä.

Chevregratinoidut portobellot

Rasiallinen isoja portobelloja (4-5kpl)
Punainen paprika
Keltainen paprika
2 salottisipulia
1 pieni yksikyntinen valkosipuli
½ rasia rucolaa
Paketti chevreä
Suolaa ja mustapippuria

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Puhdista sienet, irroita varret. Kuutioi varret, paprika ja hienonna sipulit. Kuullota pannulla öljyssä. Lisää rucola ja jatka kuullottamista hetki. Mausta suolalla ja rouhi pippuria sekaan. Asettele sienten lakit öljyllä voideltuun vuokaan. Nostele lakkien päälle täyte. Laita jokaisen sienen päälle chevrekiekko. Paista sieniä uunissa ~15-20min.

Rucolaöljy

½ rasia rucolaa
vajaa desi oliiviöljyä
puolen sitruunan mehu
½ yksikyntinen valkosipuli
ripaus sokeria
suolaa

Tunge aineet blenderiin. Pöristele tasaiseksi. Tarkista suola. Tadaa!

Kylmäsavuhärkä-melonisalaatti

Piele De Sapo -melonia
Kylmäsavuhärkää
Lollorosso- ja romainesalaattia

  
Kuori ja paloittele sopiva setti melonia. Avaa kylmäsavuhärän muoviboksi, rypistä siivut ruusukkeiksi. Revi salaatti, älä pelihousuja.

1 kommentti: